Keskustelin yläkouluikäisten lasteni kanssa kuntavaaleihin ehdolle ryhtymisestä. Vanhempi heistä kysyi, mitä se tarkoittaa. Kerroin, millaisia asioita kaupunginvaltuutetut päättävät ja otin esimerkiksi viime syksynä valmistuneen Lippumäen skeittiparkin. Asian hahmotuttua sain välitettäväkseni ensimmäisen viestin: ”Äiti, jos sut valitaan, niin voitko sä kertoa, että me tarvitaan toinenkin skeittiramppi, sillä Liparilla on aina ihan täyttä.”
Katsomme asioita aina ensin omasta näkökulmastamme. Se, mikä on itselle tärkeää, tulee ensimmäiseksi ja vastaavasti itselle vähemmän tärkeät asiat saatetaan nähdä täysin turhina ja tarpeettomina. Kun on omia lapsia, lähikoulun sijainnilla, turvallisilla kulkuväylillä ja harrastumahdollisuuksilla alkaa olla suurta merkitystä. Hiihtoa harrastamaton ei aina ymmärrä hyvien ulkoilureittien muuttumista kielletyiksi lumen sataessa tai innokas uimari jäähallien tarvetta. Varttuneiden palvelut eivät kiinnosta, ennen kuin asia tulee ajankohtaiseksi omalla tai iäkkäiden sukulaisten kohdalla.
Me kuntavaaliehdokkaat nostamme esiin erilaisia kuntavaaliteemoja sen mukaan, mitä koemme itse tärkeäksi tai ajattelemme olevan äänestäjille tärkeitä. Itse näen tärkeänä myös taidon ymmärtää itselle vieraita asiakokonaisuuksia, sillä päättäjänä on otettava kantaa asioihin, joihin ei ole aiemmin perehtynyt tarkemmin tai jotka eivät ole itselle niin merkittäviä. Joissakin tapauksissa ne voivat olla myös asioita, joihin ei haluaisi ottaa kantaa syystä tai toisesta. Asioita on siis pystyttävä tarkastelemaan myös muista näkökulmista kuin pelkästään omista.
Mitkä asiat sitten ovat minua lähellä omassa elämäntilanteessani? Lasten kautta luonnollisesti koulut, kulkuväylät, liikuntapaikat, julkinen liikenne ja harratusmahdollisuudet. Iäkkäiden sukulaisten kautta seniori- ja vanhuspalvelut sekä terveydenhuolto. Itseni ja puolisoni kautta musiikki, kulttuuri, yrittäminen, elinkeinoelämä, urheilu, liikunta ja elinympäristö. Ja meidän kaikkien vuoksi ilmastoasiat, kestävä kehitys ja turvalliset elinolosuhteet.
Keskustelu jälkikasvun kanssa päättyi puolisoni kysymykseen ”äänestäisitkö äitiä, jos saisit äänestää?” Toinen vastasi, että tietysti. Toinen mietti hetken ja sanoi: ”riippuu siitä, mitä asioita ajat.”