Kulttuuri ei ole kulu, vaan sijoitus

Jaana Turunen

Jaana Turunen

IMG_8983 (2016_03_23 13_09_36 UTC)

Koronapandemia on vaikuttanut meihin kaikkiin, mutta erityisen kovan kolauksen on ottanut vastaan kulttuuri varsinkin tapahtumien osalta. Viimeinen vuosi on osoittanut, että kulttuuri tulee myös viimeisenä listalla, kun on kyse sen tukemisesta taloudellisesti. Kulttuuri ei kuitenkaan ole pelkkä kulu, vaan sijoitus tulevaisuuteen monella tapaa.

1. Kulttuuriin sijoitetut eurot palaavat takaisin

Kulttuurilla on taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Alan hankintojen ja ostovoiman lisäksi merkittäviä ovat heijastusvaikutukset, joita syntyy, kun esimerkiksi teatterikävijät tai konserttivieraat käyttävät liikkumis-, majoitus- tai ravintolapalveluja. Taloudellisesti kulttuuri on usein tuottoisampaa muille kuin alan toimijoille itselleen. Vilkas kulttuurielämä edistää siis Kuopion elinkeinoelämää muutoinkin kuin omalla alallaan!

2. Kulttuuri lisää vetovoimaa

Rikas kulttuurielämä on myyntivaltti, kun houkutellaan uusia asukkaita paikkakunnalle. Erityisesti se vetoaa korkeasti koulutettuihin, luovan alan ammattilaisiin, kasvuyrityksiin ja korkean teknologian yrityksiin. Taide, kulttuuri ja luovat alat vahvistavat Kuopionkin brändiä ja imagoa.

3. Kulttuurimatkailu on kasvava ala

40 % matkailijoista kokee itsensä kulttuurimatkailijoiksi. Erilaiset kulttuurikohteet, rakennukset, museot, festivaalit, konsertit ja perhekohteet ovat suosittuja vierailukohteita. Monen hienon tapahtuman ja vierailukohteen lisäksi Kuopiolla on vielä yksi ässä hyödyntämättä kulttuurimatkailussa: Minna Canthin kotitalo.

4. Kulttuuri työllistää

Kulttuuri työllistää liki 130000 suomalaista, joista lähes 30 % on yrittäjiä. Yrittäjien määrä on kulttuurialalla selvästi suurempi kuin muissa ammateissa. Taide ja tapahtumat tarvitsevat osaavia tekijöitä, joita koulutetaan myös Kuopiossa.

5. Kulttuurin itseisarvo ja merkityksellisyys

Taiteella ja kulttuurilla on oma itseisarvonsa, joita ei voi aina mitata rahassa. Taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä itse tekeminen tuovat elämään merkityksellisyyttä, jonka Maslowkin toi esiin tarvehierarkiateoriassaan. Kulttuurilla on siis vahva vaikutus itsensä kehittämisen ja elämänlaadun kohottajana kuopiolaisille.

6. Kulttuuri lisää hyvinvointia

Jos kuuntelisimme aivotutkijoita, tarjoaisimme kaikille lapsille mahdollisuuden musiikkiharrastukseen, sillä soittamisella ja laulamisella on erittäin suuri vaikutus aivojen kehittymiseen ja oppimistaitoihin. Kaikenlaisella kulttuuritoiminnalla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin jopa elinikää lisäävästi, kuten tutkimukset ovat osoittaneet. Senioreiden osalta kulttuuritoiminnalla voi olla jopa yhtä suuria terveysvaikutuksia kuin liikunnalla. Panostus kulttuuriin on siis ennalta ehkäisevää terveystoimintaa Kuopiossakin.

7. Kulttuuri kasvattaa henkistä ja sosiaalista pääomaa

Satuin muutama vuosi sitten juhlissa istumaan samassa pöydässä erään keskisuuren suomalaisyrityksen silloisen toimitusjohtajan ja hänen vaimonsa kanssa. Keskustelu ajatui oopperaan ja yritysvieraisiin. Kyseinen yritys oli onnistunut avaamaan kaupankäynnin venäläisten asiakkaiden kanssa oopperan avulla; yhteys avainhenkilöiden välille syntyi yhteisen kiinnostuksen kohteen kautta. Kulttuurin tuoma henkinen ja sosiaalinen pääoma on usein hyödyksi myös työelämässä. Kulttuurinen osaaminen on hyödyllinen taito varsinkin vientiyrityksissä niin Kuopiossa kuin muuallakin.

P.S. Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa sanotaan seuraavaa: “Jokaiselle lapselle taataan harrastus harrastustakuulla. Kaupungeissa kulttuuri näkyy paitsi laadukkaissa kulttuurilaitoksissa, myös kaupunkikuvassa.”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *